Massia ja sassiin!

Aloitin sijoittamisen 32-vuotiaana. En siksi, että olisin yhtäkkiä kiinnostunut pörssistä. Enkä varsinkaan siksi, että minulla olisi ollut ylimääräistä rahaa.

Vaan koska ymmärsin olevani aivan liian haavoittuvainen.

Olen tehnyt kielialan töitä 18-vuotiaasta lähtien. Olen aina ollut melko pienituloinen, vaikka olen tehnyt töitä pitkään ja vastuullisesti. Minulla ei ole ollut motivaatiota muuhun kuin peruspärjäämiseen. En ollut kiinnostunut säästämisestä tai vaurastumisesta, vaan katsoin tulevaisuuteen lyhyellä tähtäimellä ja mieluummin käytin tienaamani rahat kuin laitoin säästöön, saati että minulla olisi ollut motivaatiota opetella sijoittamista.

Tekoälyn nopea kehitys kielialalla on tuonut epävarmuutta. Vaikka tällä hetkellä toimeksiantoja vielä riittää, en voi enää rakentaa tulevaisuuttani pelkästään ammattitaitoni varaan. Enkä todellakaan kadehdi niitä, jotka vasta pyrkivät alalle!

Sijoittaminen ei siis ole minulle vain vaurastumista, vaan turvaverkko. Lisäksi olen työssäni liian riippuvainen yhdestä yhtiöstä. En vain yhdestä työpaikasta, vaan yhdestä pääasiallisesta asiakkaasta – yhdestä tulonlähteestä. Hajautuksen puute tuloissa tuntuu valtavalta taloudelliselta riskiltä. Siksi olen päättänyt myös pyrkiä hankkimaan lisätuloja muualta – se kun nopeuttaisi myös sijoitussalkun kasvatustahtia.

Käännekohta: menetin rahat ja luottamuksen

Yksi suurimmista sysäyksistä taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun oli se, kun jouduin osaksi huijausta ja menetin merkittävän summan rahaa.

Ystäväni tarjosi sijoitusmahdollisuutta, sillä menestyi itse päivätreidaajana (ja siitä oli myös oikeaa näyttöä). Lähdin mukaan parantaakseni omaa taloudellista tilannettani, mutta lopputulema oli, että kyseinen ystävä tuli itse huijatuksi ja menetti kaiken: sekä omat että minun rahani.

Se oli viimeinen naula arkkuun.

Raha ei ollut ainoa menetys. Menetin myös uskon siihen, että joku auttaisi minut parempaan taloudelliseen tilanteeseen.

Vaikka saan rahat lopulta onneksi oikeusteitse takaisin, kokemus muutti ajatteluani pysyvästi. Ja onneksi niin, sillä ymmärsin, että en enää milloinkaan halua olla taloudellisesti riippuvainen kenestäkään. En halua olla tilanteessa, jossa yksi tapahtuma horjuttaa koko talouttani, vaan rakentaa järjestelmän, joka kestää iskuja – vaikka monestakin suunnasta.

Silloin päätin, että opettelen rahataitoja. Olenkin sitten viime kesästä lähtien elänyt ja hengittänyt finanssimaailmaa: sijoittamista, säästämistä, korkoa korolle, velkavipu… Ja nyt perustin tämän blogin sekä kartoittaakseni tulevaisuutta että jakaakseni omaa matkaani. Vaikka koenkin olevani vielä täysi aloittelija, täytyy myöntää, että olen kuitenkin lyhyessä ajassa oppinut aivan valtavan paljon, ja pystyn ehkä jakamaan oppimaani tietoa muille aloittelijoille ymmärrettävällä ja helposti lähestyttävällä tavalla. Ja koska olen itse todella innostunut vaurastumisesta, haluan täyttää päiväni siihen liittyvällä ajattelulla – ehkä hiukan manifestointitarkoituksessa. 🙂

Miksi en aloittanut sijoittamista aiemmin?

Jotta korkoa korolle -ilmiöstä saisi mahdollisimman paljon hyötyä, sijoittaminen kannattaisi tietenkin aloittaa niin nuorena kuin mahdollista. Tietysti toivon, että olisin tehnyt niin, mutta vaurastuminen ei yksinkertaisesti tuntunut realistiselta. Se oli sekava ja etäinen käsite, ja ajattelin pitkään, että:

• Sijoittaminen on vain suurituloisten juttu
• Sijoittaminen on vaikeaa ja monimutkaista
• Sijoittamisessa on valtava riski menettää kaikki vähätkin rahansa
• Vaurauden tavoittelussa on jotakin itsekästä ja pahaa

Olen syntynyt ihan tavalliseen keskiluokkaiseen perheeseen, enkä koskaan saanut vanhemmiltani muuta rahaoppia kuin että olisi tärkeää laittaa rahaa säästöön. Säästämisen pitkän tähtäimen pontti ei kuitenkaan koskaan oikein avautunut minulle, koska säästöön saamani summat tulisivat aina olemaan niin pieniä. Mitä varten sitten säästäisin? Sitäkö, että saisin kerran vuodessa tehtyä jonkin vähän kalliimman hankinnan, tai ostettua oman talon joskus 40 vuoden kuluttua? Tuollaiset tavoitteet tuntuivat yksinkertaisesti merkityksettömiltä sen rinnalla, että voisin käyttää rahat johonkin mukavaan juuri nyt.

Tyypillinen suomalainen ajattelutapa on, että rikkaat ihmiset ovat jotenkin pahoja, eikä heillä ole elämässään muuta kuin rahaa. Tämä lienee jollain tasolla kristinuskon keskiaikaisia peruja, kun köyhyyttä on kansan kontrolloimistarkoituksessa kannustettu ihannoimaan. Minulle vaurastuminen on ehkä myös jonkinlaista kapinaa juuri tuollaista manipulaatiota vastaan.

Sijoittamisen aloittaminen yli 30-vuotiaana ei ole myöhäistä, vaikka se voi siltä tuntua. Minustakin tuntui, ja tuntuu! Mutta kun katson vaikkapa Nordnetin kokoamaa listaa eri ikäluokkien sijoitussummista, saavutan nykyisellä sijoitustahdillani oman ikäluokkani mediaaniarvon jo pitkälti ennen kuluvan vuoden loppua. Koska aika on ainoa resurssi, jota ei voi saada takaisin, pitää sen puutetta kompensoida esim. suuremmilla sijoitussummilla. Omaa sijoitussummaa voi taas yllättävänkin helposti onnistua pienillä teoilla ja päätöksillä nostamaan!

Miksi tavoittelen juuri 100 000 € salkkua?

100 000 € salkku on selkeä ja konkreettinen tavoite. Se ei ole pääte-, vaan käynnistyspiste.

Kun sijoitussalkku ylittää n. 100 000 euroa:

• Korkoa korolle -ilmiö alkaa näkyä konkreettisesti
• 5–8 % vuosituotto tarkoittaa 5 000–8 000 euroa vuodessa – ja se on vasta alkua
• Varallisuus alkaa kasvaa omalla painollaan

100 000 € on tietynlainen psykologinen raja. Se on hetki, jolloin lumipallo saa pyörimiseensä vauhtia. Ehkä siinä vaiheessa voi todella jo alkaa uskoa, että oma vaurastuminen on mahdollista – ja realistista.

Monesti kuulee jo pidemmällä olevien sijoittajien sanovan, että ensimmäinen 100 000 on moninkertaisesti vaikeampi saavutus kuin sitä seuraava miljoona.

Ensisijainen strategiani: osakkeet, ETF:t ja lisätulot

Tavoitteeni on luoda hajautettu järjestelmä, joka tukee tasapainoista pitkän tähtäimen vaurastumista.

1. Säännöllinen sijoittaminen osakkeisiin ja ETF:iin

Rakennan hajautetun salkun, joka koostuu pääasiassa:

• Suorista osakkeista
• Osinkoja maksavista ETF-rahastoista

Osake- ja ETF-sijoittamisen olenkin jo aloittanut viime vuoden elokuussa. Hajauttamisen tärkeydellä perustellaan yleensä sitä, ettei kannata aloittaa sijoittamalla suoriin osakkeisiin, koska alkupääoma ei riitä hajautukseen. Mielestäni kuitenkin hajauttamisen voi aivan hyvin toteuttaa myös muutaman kuukauden aikana.

Osake- ja ETF-valinnoissani painotan laatua ja osinkotuottoa – mielellään hyvässä tasapainossa. Laatusijoittaminen takaa paremmat yöunet, kun voi olla suhteellisen varma siitä, että laadukas yhtiö todennäköisesti selviää vaikeidenkin aikojen yli ja pystyy ylläpitämään osingonmaksukykyään. Osingot taas luovat tasaista kassavirtaa.

2. Säästöasteen nostaminen systemaattisesti

Tavoitteeni ei ole elää jatkuvassa niukkuudessa ja karsia menoja yksi toisensa jälkeen saadakseni enemmän rahaa säästöön. Sen sijaan:

• Karsin kulut, jotka eivät ole välttämättömiä tai tuo arvoa
• Pyrin luomaan skaalautuvaa sivutuloa, joka on osittain passiivinen (tästä lisää myöhemmin)
• Nostan säästöprosenttiani asteittain
• Sijoitan saamani osingot uudelleen

Korkea säästöaste on nopein tapa kasvattaa varallisuutta. Siksi minua kiinnostaa luoda passiivinen tulo, jotta en jatkuvasti joudu vain vaihtamaan aikaani rahaan.

Blogin sisältö tulee siis myös kattamaan erilaisia tapoja, pienempiä ja suurempia, lisätä tuloja.

3. Ensimmäinen sijoitusasunto 5 vuoden sisällä

Velkavipu on oiva työkalu varallisuuden kasvattamiseen. Tällä hetkellä minulla on vielä opintolainaa jäljellä, mutta kun se on maksettu pois, tai miksei jo hieman sitä ennen, haluaisin ostaa ensimmäisen sijoitusasuntoni.

Sijoitusasunto tuo:

• Tasaista kassavirtaa
• Hajautusta
• Pitkän aikavälin arvonnousupotentiaalia
  

Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus, vaikka aloitan vasta 30+ iässä

Tässä blogissa jaan vaurastumismatkaani sekä kaikkea matkan varrella oppimaani tietoa. En hae pikaratkaisua taloudellisiin ongelmiin, vaan pyrin korjaamaan ongelmien juurisyitä ja muuttamaan omaa ajatteluani suuntaan, joka luontaisesti tukee vaurastumista.

Blogissa dokumentoin rehellisesti salkkuni kehitystä niin ylä- kuin alamäissä.

Tervetuloa seuraamaan Massia ja sassiin! -blogia, ja jaa toki kirjoituksiani esim. sosiaalisessa mediassa, jos niistä on sinulle hyötyä tai jos ne inspiroivat sinua!

Sinua saattaa kiinnostaa myös

…